Luin,
Paavi uskoo alkuräjähdysteoriaan,
hänestä siinä näkyy jumalan kosketuksen jälki,
Big Bang,
mitä sitten,
kun kaikki vetäytyy taas kasaan.

Ilmoitin lähdöstäni,
tein sen viimetingassa,
koska halusin olla dramaattinen.

Kysyit, koska tulen;
"en tiedä, tulenko lainkaan"

Kuinka niin...

Voi olla,
että menen naimisiin,
äläkä sano,
että olen niin saatanan vaikea ihminen,
vaikka olemmekin jo naimisissa,
ei se ole mikään syy,
olen nyt päättänyt alkaa tunteideni ohjata minua,
olen päättänyt koota repaleisen karttani.
olen etsimässä entistä elämääni,
haen sieltä vastauksen.

Sanon sinulle,
ymmärrä nyt ,
että ainoa tapa ymmärtää sanoja tai lauseita,
on,
hakea mielestään vastaava kokemus,
esimerkiksi,
jotta voisit olla ajattelematta panemista,
sinun on ensin ajateltava sitä.

Vastauksena tuli;
voi vittu noita selityksiä,
mihin vittuun sä nyt siis lähdet panemaan ja ketä tai keitä,
...

Rauhoitu, jos tää ei toimi,
toimitaan toisella tavalla,
ratkaisuja on monta,
yhtä monta kuin - jotain,
helppoahan se sulla on,
sulla on voimavarasi ja olet nainen,
mulla on tuskin edes aisteja,
kyllä sä mut tunnet,
kyllä sä mut näet,
kyllä sä mut kuulet,
vittu.

No mene mutta tulet yöksi kotiin.

Okei,
jos ei täänyt ole joustamista niin mikä,
hei,
onneksi meidän suhteessa ei ole epäonnistumisia,
ainoastaan palautetta.

Vittu,
kyllä mä sua rakastan,
kyllä mä vittu oon niin voimavarakeskeinen,
niinkus tiedät.

Joo,
joo,
nähdään.

yön hilaisuudessa

yön hiljaisuudessa
-linnun laulu

käden jälki rasvaisessa lasissa

Käden jälki rasvaisessa lasissa
-jo monet talvet, kesät
ne eivät kerro mitään siitä mikä oli ja miten
-ostajat laahustavat sinisissä kengän suojuksissaan
he eivät näe tuskaa - ei rakkautta - ei lyöntejä, silloin, kuin harakka lauma rääkäisi
-laahustelijat kuin haamut kulkevat ympäriinsä näkemättä edes sitä mitä haluavat nähdä
mitä oli silloin, kun rakennustyömaalla kuoli mies sairaskohtaukseen, kun taivaalta satoi kyyneleitä...
-laahustavat ulos, autoonsa ja karauttavat pois
käden jälki rasvaisessa lasissa jää

Kolmenkymmenen vuoden petos

mitähän ruokaa laitettaisiin,
- voisimmeko tehdä yhdessä jotain kivaa
olet nyt löytänyt naisellisuutesi,
-sinusta on tullut markkinavoimien mies

hienoa
- kolmekymmentä vuotta olet kestänyt paskaa
nyt vihdoin olet huomannut itsesi,
- olen onnellinen puolestasi
syyt elää ovat olemattomat,
-harmaa taivas värjäytyy sysimustaksi
kaikki se aika jota elimme on ollut turhaa,
- aina olen nakertanut sämpylän väärää puolta

en kuitenkaan ota valtaasi vastaan,
- lyöntisi menevät ohi
en ole enää siinä paikassa, jossa luulet,
- lähdin jo kauan sitten
voit liittyä nyt naisten tasa-arvokerhoon tai vihreiden,
- puberteettien jankutukseen ja kiukutteluun
maailmasta ja ihmisten kohtalosta he eivät välitä tuon taivaallista.
- voit parantaa maailmaa ja unohtaa lähimmäisesi
ne jotka ovat sinua rakastaneet ja tukeneet,
- nyt voit kostaa synnytystuskat

turha on työsi vaikea vaivasi
- naisena elät naisen elämää
miehenä elän miehen elämää,
- en ole muuta kuvitellutkaan
en alkanut siksi kapinoimaan ja muita sormella osoittelemaan,
- en himoinnut valtaa
ei ollut tarvetta,
-luulin, että rakkaus rakentaa pohjaa kestävää

valheilla kaadat syyllisyytesi syykseni,
- mitään hyvää et muista
sanon sinulle,
- monet pitävät parempana omaa sairauttaan tai kärsimystä
kuin vapauden olotilaa,
- joka vaatii antautumaan johonkin uuteen
vielä kolmenkymmenen vuoden jälkeenkin.

jussi keskinen

Peili

Samsara on taipumus löytää vikaa toisissa

Naropa

Unen salaisuus

Kerta kerran jälkeen - heitä elämäsi pois.

Joka yö - luovut elämästäsi - uni on koulu kuolemaa varten.

Sinun käsiisi.

Yö

Sinä kunnioitat minua paljon enemmän,
unessa.

Paljon enemmän kuin päivä.

Yöllä unessa, minä kunnioitan itseäni sen kautta,
että jättäydyt minulle.

Oi yö.

Maan kaivuu

Eikö ole jotain mikä voidaan valloittaa tai omistaa,
tai hallita.

Enkö voi korottaa itseäni,
enkö ole itsestäni käsin kaikkea ansainnut.

Ei ole mitään muuta kuin nimesi pienessä kivessä,
ei ole jäävä kuin tomua,
eikä sitäkään.

Kaikki - on vain pienen pieni määrä mitättömiä atomeja - suuret tekosi - haaveet toteutuneet.

Lähde kälppimään mielesi erämaahan ja kaiva salattu lähde,
saa se virtaamaan,
siinä se on ollut,
mutta sinä et sitä tuntenut.

Kun olet sen löytänyt,
ei sitä tarvitse etsiä - se on siinä - kaikessa suhteessa sinuun.

Kaikki sinun atomisi, kaikki.

Voit kumartua syvään ja antaa aidon rakkauden puhua lähteestä,
aito rakkaus rakastaa toisissa olevaa rakkautta - rakkaus rakkautta rakastaa.

Se on sinun ilosi ja arvokkuutesi,
se on sinun ikuisuutesi.

Olet vapaa palaamaan sinne mistä tulit,
uskoitpa mihin vain.

Siellä seitsemännessä asumuksessa voit olla Sinä,
siellä kaikki on puhdasta - jäljelle jää vain paljas suhde.

Kultamalja

Vaeltaja,
sankari,
poika orpo,
katsoi korven lampeen,
veteen tummaan ja siniseen,
niin syvään ja kirkkaaseen.

Siit ei nähnyt hän kuvaansa,
näki vain pohjattoman lammen syvyydessä,
maljan kultaisen,
mihin kaiverettu oli nimensä.

Vieressä maljan kultaisen oli arkku ja avain kultainen,
hopealla vyötetty oli arkku tuo,
jost sinkos lankoja hopeisia,
neitsyeitten luo,
jotka tanssien karkeloi,
ja,
hänelle kutsuvasti viittelöi.

Hehkui värit kultaa ja hopeaa,
violettia tummanpuhuvaa,
kirkkautta syvää,
kaikk oli niin hyvää.

Pois riisui poika tuo orpo,
sankar elämän,
vaatteensa heitti viereen lammen ihanan.

Ei tarvinnut miettiä kahta kertaa,
hyppäs lampeen poika suloinen,
luo iki-impien.

Siel onnellisna makaa,
arkkussansa kultaisessa nyt tuo poika ihmisen,
ei onnea suonut,
ei taanut elämä maanpäällinen,
vaan lammen kirkkaus,
ikielämän antoi rauhaisan.

Junan eteisessä 1974

Junan eteinen patjana läpi yön,
matkalla Gdanskista - Krakovaan,
koko illan ja yön,
keväällä 1974.

Ostimme makuuvaunupaikan,
sitä ei ollut koko junassa.

Panimme koko yön junan ryömiessä eteenpäin,
autuus sydämmessä,
demonit ravasivat mylläten sielun,
alapää ruvella,
nailonsukasta juoksi puro,
kohti sorjaa nilkkaasi,
kuiskasit korvaani,
olet niin ihana,
vastasin suudelmin ja kähisin korvaasi,
rakas.

Ajalla ei ole rantaa

Ajalla ei ole rantaa

Onnellisena psyykkishenkisessä tajunnallisuudessa - hän,
tunsi kehollisuutensa orgaanisina prosesseina - hän,
oli maailmaan suhteessa oleva biologis-fysiologinen olento.

Hän hengitti ja tunsi elävänsä joka solullaan. Elämä,
oli hymyillyt hänelle. Hänellä oli kaikki mitä toivoa voi.
Hän nautti elämästä ja elämä janotti häntä.

Hän oli menestyjä - ja ylpeä itsestään.

Kiire pani hänet juoksemaan raput alas istuntosaliin,
kivirappusissa kolisivat hänen korkokenkänsä - kaikuen kiireisen ihmisen täyttä elämää.

Vasen jalka lipsahti - hän horjahti ja kaatui - takaraivo kopsahti kiviseen rapun reunaan.
Aivovaltimo katkesi - ja henki pakeni hänestä ikään kuin sitä ei olisi ollutkaan

Ajalla ei ole rantaa.

Jussi Suwantokuha

...toukokuusta toukokuuhun tarpeetonta matkatavaraa ja pieniä hermopillereitä - lopun lähetessä alkuaan, kaivoin olemukseni maata niin, että lähde näki valon ja alkoi virrata esteettä - silloin tajusin rakkauden, se on jotain mitä ollaan...

Syvyydessä asuu rakkaus

Jumala pelkään, että hylkäät.

Uskoni on kuin vuolaana virtaava joki.

Pelkään.

Elämäni hukkuu meren äärettömään syvyyteen,
saavutettuani syvyyden häviän sen olemukseen.

Lasken toiseen syvyyteen ja jatkan kenties elämää,
syvyyden kaikkeudessa etsien,
uutta syvyyttä elämän,
etsien luoksepääsemätöntä.

Sanassasi on voima,
se on ovi,
Kristuksessa avain,
sanaan tukeudun ja nojaan,
luotan,
näen luoksepääsemättömän,
yhdyn kaikkeuteen

Mahdottomassa on siis mahdollisuus,
rakkaudesta ristillä luopui Hän hengestään,
ja antoi avaimen kaikkein syvimpään.

Huora

Huora

Alistuin kaikkeen tähän-
paskanpanttina olemaan-
köyhyydessä elämään-
katuhuorana luuhaamaan.

Jos-
minut haluat-
otat-
sellaisena kuin olen,
olen katunainen-
huora pahanlainen-
en muuta.

Köyhyydessä on voimasi-
huoruudessa suoruutesi.

Rakastan sinua kuin suurta kiveä-
siksi en voi mukaan ottaa-
olen varma etten sua näe enää-
siksi rakastan sua kuin vainajaa.

Hyvästi nyt jää rakkaus tää-
se lakkasi-
koska lakkasi elämä.

En haikaile perääsi-
en kadu-
rakkaus kuoli-
en voinut sua muuttaa-
siksi istun selkä vasten ikkunaa ja juon viiniä katkeraa.

Mikä ihmeen Sircus Elämänpyörä...

Hei, se meni jo...vaalisircus,
mutta palaa varmaan,
älä siitä huolta kanna,
siit pitää perskärpäset huolen,
heips!

Kengän saanti...

Paskiainen saa kenkää ruskeakieliseltä nilkiltä.

Hei kuule duunari,
täs on tota noin nyt sellanen homma,
et kaikkeshan sä oot antanu -
mut noi infarktit...,
ne on kato tsennaat sä,
vähä liikaa,
eikä niin vähääkään,
jos totta bamlataan...
...oliks toi jo toinen,
ei käy moinen,
duunissa tässä,
kato,
voittomarginaalia tehdään
ja
six saat säkin kenkää,
tajuuts - kenkää - monoo - saapasta - kumiterää - miten vaan,
asian tään haluut ilmasta,
ja mikä parhaiten sopii,
mut,
kato rautakenkä sua perusksille pamahtaa,
joten,
kiitti vaan kaikest ja hyvästi nyt jää,
työntekijä...hah,
ei ikävä sua jää...,
mut hei,
älä masennu,
vielähän sä elät,
vaik pumppus hakkaa,
setsuuria nakkaa,
mut päässä,
kato,
hei sulla vielä pöntöt pelaa,
vaik toinen pytty onkin pimee,
niin älä muista pahalla,
muistetaan sua erorahalla,
saat kato kokonaista viis egee handuun,
verottaja tosin vie päältä,
kaks,
mut ei voi panna paremmax,
tossaki on jo vähä liikaa,
lähelle menee yläkanttii,
pomo pisti jo hanttii,

Jaa no,
voihan vittu,
ja ketku,
ensin otetaan enemmänkin kuin annetaan,
hyperkilpailussa kannetaan,
vähennetään henkilökuntaa,
et kato seerholder valjuut sais,
voittomarginaalit näet leventää,
työntekijöitä kun keventää,
kato työntekijän kustannuksella,
herroix eletään,
näin siis työntekijä palkitaan,
saa kiitoksen tää työ arvoton,
ja
käytävä kohti hautaan ja ties mihin manalaan,
näin expertille entiselle avataan,
rautakengällä potkitaan perusksille hutkitaan.

Kato,
lähe vittu kelaa,
et sä täällä turhaa relaa,
ulos vaan ja sassiin,
sossu kyllä hoitaa massii,
sunkin kassiin...

vaik`
kaikkeni annoin työlleni kannoin,
niin täs on kiitos tää,
herroille fyrkkaa lykkään,
en mä kuule täst yhtään tykkää,
tietsä työnanataja paska...,
et delannu on täällä monta lasta,
jota hyväkses käytit,
ja
valtaas näytit,
paskapalkalla kukkarot täytit...
...hyväks käyttöö pelkkää,
eik palkintoo näy,
no mitä nyt vittu joo,
pikkujouluis saa imee pomon munaa,
sekin pientä ja rumaa.

Kuules järjestelmäsihteeri,
älä ala suutas soitaa,
tai sulle huonot ajat koittaa,
poliisit mä tänne kutsun,
luo tollasen hutsun,
ja vielä änkyn,
änkyn,
tajuu jo kääkkä parempi ois,
ruisrääkkä,
...siis,
tos on ovi,
ala vetää,
ja mitä tulee munaan,
niin sitä ei sulle anna kukaan,
haah-
paska!
mikä skeida...
ikävä,
masennus,
kun kalvaa ja vittu,
ei oo laittaa siihen salvaa,
itses hylätyksi tunnet,
pelasit sääntöjen mukaan ja kato miten kävi,
turpaan tuli,
kato hävisist sä pelin tään,
sellasta se kato on,
vitun matalapalkkatyöläinen,
arvoton ootsä heti,
kun johtaja paremman diilin kiinni veti,

Jaa noi voi vittu,
mullahan unohtu aamulla tää,
kolmekasi tykki,
kädet sen vaan käslaukkuun lykki,
on dumdumit rulassa sen,
jaa,
ja voi vittu,
mitäs,
kun antelias oon tarjoon sulle yhen,
vai mitä mieltä oot,
ollaaakx sujut,
mä lähen litoo,
uutta duuni tsiigaa,
sä saat kato palan rautaa,
niin loppuu noi näätsä paskat sun päästä,
jollei sopuun muuten,
tietsä niinku oikein,
päästä,
eikä puhuta nyt säästä,
vaan puhutaan ei huhuta,
bamlataan asiaa,
nimittäin,
fyffee tohon rasiaan,
mä lasken kolmeen ja skodaan sua polveen,,
seuraavaksi seuraa pää,
sitten loppui loru tää - vai,
mitä,
kusipää aivoton,
minne mieles karannu on,
joten tee valintas,
okei,
ja
sullahan näköj'ään kuset valuu jo punttiin,
skagigses oot varmaan,
studaat,
oot ihan harmaa,
kypsää kamaa,
meni yt- kierros tää,
asennevauriox,
kai sä näät,
umts,
umts,
vaan fyrkat tyhjiin vilahtaa,
ne työntekijöillä maksetaan,
mut hei koht on vuoro sun,
lähtee dallaa,
kilometritehtaalle tallaa,
joten,
hyvää matkaa,
ja
tos,
on femmas,
paa se jemmaas,
sä sitä,
tulevaisuudes tarviit,
heips vaan,
ja
onnee myös panohommiin,
vaik luulen,
et mikrokikkelillä,
menee hommat,
plääh...
plääh...
ja
auts päälle,
...en mä sua ammu
älä,
pelkää ruskeakieli,
raukka,
globaalitalous sutkin vielä,
haukkaa,
sit murtuu mieli,
ja
mielivallan armoilla kulkee,
sunkin tiesi,,
kelasta -
sossuun,
ja
työkkärin kautta,
viitoittaa ne,
sun tiesi,
kohti hourulaa,
käy matkas tää,
paitsi ettei hourupäitä siellä nää,
ne näet nyt,
on siirretty,
avohoitoon,
ratikkaan,
kolmosen bee,
siellä ne ajelee.

ll OSA Sircus lähtenäx stadista tuost`snadista

Sircus saapuu kaupunkiin
ll OSA Sircus lähtenäx stadista tuost`snadista
Sircus elämänpyörä part two

Zircus lähtenäx kalppiin huitsin nevadaa kohti,
kaupungista tuosta,
mi paloi roviona,
savua oli ja melua,
krääsää ja kalua,
mosse oli paszkana,
mopo tuo yksixseen painoi,
kuolemanhyrrässä hulluna raivoi... maata kuopi ja kaivoi...

...kuului
räävitöntä huutoa
ja
naurun rämäkkää...

mielipuolen lailla huuskin yx,
mä liköörit löytänäx ja huiviin heitin,
nyt mä hulluna humalassa huudan,
johon toinen karjas kuin kamala,
mä taas kerrostalon möin ja rahani join,
voi tätä onnea oi...

...siis sircus saapui kaupunkiin,
olkaa onnellisii siit`
vieläkö on odottavaa tunnelmaa el`maa,
vai joko rupee kuvottaa,
kun sircus tää,
paskakx pisti snadin stadin tään,
hei ja hoi kusipäät,
missä piileksitte,
hiijohoi.

Ruåtsalainen homo huus,
ja vissst jag kans,
åååh jag blir galen iiiihhhh..työnnä sy...

Läskimaha ja kääpiö,
sekä mies tuo kuin heinäseiväs,
joka kuvitteli – ajatelkaas -
olevansa jonkin maan – pääministeri vallan nerokas,
hoilasivat yhdessä,
söivät laardia ja joivat olutta,
palan painikkeeksi voita haukkas,
suoraan kirnusta tuosta,
mikä ilmeisesti onnea heil tuotti...

...sitten hui kauhea – munaton mies tuli ja arvaaa mitä,
häll` olikin kanki kauhea,
joka tietenkin paljastui vain valheeksi ja petoksexi sexi,
six surmas hänet trapetsitaiteilijatar,
joka suurmuniin oli niin kiintynyt,
ja,
ei siis pettymystään salaillut.

Oli palannut myös psykiatri,
hänellä olikin aika tahti.

Vaahtosi häm yhtenään hitleriä tukemaan,
puhui myös dynamiikan tekijöistä,
perhesuhteiden politiikasta ja skitsophreniasta,
paranoidisuuden harhassa,
perskärpäset näki hän tarhassa,
ne kasvoi ja kasvoi,
suureni – niin, et aurinko pimeni,
kuten myös psykatrimme älyn häivä tuo viho ja
viimeinen,
Ja justh`silloin,
kävi köpelösti-------
nimittäin,
murmahies tuo vapaaks päästetty,
tuli nirhas psykiatrimme pään,
ja huuteli yhtenään – tuli mies sisiliasta,
ja niskat sanoi niks ja naks- haha hah haa,
hei rullaati rullaa.

Onnex perskärpäset uljaat - yhdessä näet nujersivat tuon murhamiehen
söivät hältä silmät sekä kielen.

Mies joka oli KELAsta tullu – anos,
sairasrahaa,
mut hukkuikin paskakasaan.

Se oli oikein,
se oli oikein,
hihkuivat muut,
nuo onnelliset naurusuut,
rakänokat,
ja sensellaiset rääväsuut.

Johtaja tirehtööri tuo,
yhteenään huus; kaik` mukaan
elämänpyörään ihanaan,
miss naida saa jaa juoda viinaa lorottaa...

...ja sitten kaatui kuolleena kuin kivi,
suorin jaloin,
pää vain halkes ja siitäkö se syntyi riemu,
ja joulun tunne ihana,
poissa oli tuo pyrkyri,
diktaattori ja mikäliemies kauhea...

...pian rauhoittuikin rähinä,
jäi kaupunki tuhottuna taakse,

joukko tää uuteen paikkaan kun rynnistää,
norsu kärsättönnä toittottaa,
vittu voi vee,
kyl on tää jännää jee jee jee...

...nuo hyväkkäät peräpään,
kärpäset,
nyt vallan otti ja kaikenlisäksi sen myös anasti.

...niin hiiltyi ilta mustax kovin,
moni oli kaatunut kentälle,
mut matka jatkui vaan,
elämänpyörään vierivään.

...ja kaikki lauloi yhdessä:
”näytillä olisi oleman kääpiöööö
läskimahaa ja hyypiööö,
miestä kuin heinäseivästä,
tralllalal lala laa...
karvaista naista sekä miestä munatonta – niin ihanaa,
ja siellä kaikilla oli niin mukavaa, oi jospa oisin yrjötä mä saanut mukana...
niiin ihanaa...

heeeeiiii
ja.......................

..oli siellä myös mukana
elefantti kärsätön
warrea ja mossea
kaksitahti mizi ja tunturi mopedi
surmanajaja ja murhamies häkissä kamalaaaah
ja siellä kaikilla oli niin mukavaa - oiiiiiii....
jospa oisin saanut olla mukanaaaaaaaa
jo kuului rummun pärinäää... tättärääää...
ensin marssi esiin nainen..
sitten tuli mies,
seuras häntä hullu,
joka oli kaikenlisäksi-----hei----- KELAsta
oli tullu hahahah haa,
sai myös naurut pilkan
eläkeläinen sekä
invalidi – hoo ja hiii
.... myös lopuksi esiin astui mielisairas ja merimies,
se olikin erimies jooo....
joka kysyi - - - -
;;;;;;miten ja millä tavalla ihminen on tänne tullu ja miten ja millä tavalla;;;;
oon mä hulluks tullu – se mulle kertokaa - hahah hah ahaha hooo hå hå håå

viimein tuotiin häkissä vaarallisin kaikista - tuo idiootti oli niin mahtava hah,
nimittäin oli hän keksinyt koko hulluusidean,
kun huusi hän;
"häiriö yksilössä vai vuorovaikutuksessa"
haaahahaa”

laulu ja riemu jatkui läpi yön...
....kuten aiemmin oli todettu,
esitys kieltämättä oli aika surkea,
mut silti huus perskärpästen lauma uus,
hypätkää mukaan sircukseen - elämänpyörään,
jot ei pysähtymään saa,
koskaan - ei milloinkaan,
matkalle sä jäät iäisyyksien taa...hah hah haa,
matkalle sä jäät iäisyyksien taa...hah hah haa ,
matkalle sä jäät iäisyyksien taa...hah hah haa ,
matkalle sä jäät iäisyyksien taa...hah hah haamatkalle sä jäät iäisyyksien taa...hah hah haa matkalle sä jäät iäisyyksien taa...hah hah haamatkalle sä jäät iäisyyksien taa...hah hah haaiäisyyksien taa...hah hah haa, iäisyyksien taa...hah hah haa, hah hah haa hah,
hah hah haa
håå – voihan vee.................................................................. ou jee.

Erään rakkauden kuvaus

erään rakkauden kuvaus

Lämpimät sääret,
auringon ruskettamat,
ihana lämmin ihon tuoksu,
suloinen napa,
lämmin ruskea vatsa,
rinnat pienet,
kiinteät kauniit,
nännit pystyssä vielä uinnin jäljiltä.

Reisien lämmin sisäpintä,
sata suukkoa sinne,
sata suulle,
sata kaulalle,
sata rinnoille.

Näykkäisy korvasta,
katse silmiin rakkaan,
suudelma huulille kosteille,
rakastelua kalliolla,
kahden onnea onnellista,
mitä pahaa voisi olla siinä,
kahden yhdynnässä,
joka rakkaudesta kertoo
ja,
rakastelusta,
siihen luoja on suonut imiselle onnen ja oikeuden,
jokainen päivä olkoon varattu rakkaudelle.

Kiskot lyövät kipinää entinen...

Lapsi rakkauden pelivälineenä

Peliväline rakkauden,
oli tehty lapsesta tuosta,
riita hän oli taisteluiden,
rakastavaisista sieluista,
kuka eniten rakastaa - se voiton saa,
kuolkoon hän ketä rakastetaan.

Koska rakkaus tuo omahyväinen,
rakkautta olikin vain itseen,
ja korvikkeena sen toimi lapsi,
lapsi vasta tästä elämästä tietämätön.

Kärsimystä ei kukaan nähnyt lapsen sen,
luvattiin tuhatta ja hyvää,
saat sitä,
saat tätä.

Minkä hän sai,
repivän ristiriidan,
sydämmeensä pieneen,
haavan iänikuisen,
arven raastavan,
rakaudettomuuden,
raskauttavan murheen tappavan.


Suuntaan,
jos toisen mieli revittiin,
ei tiennyt kenelle olisi luvannut ja mitä;
sua rakastetaan sanottiin -
niin mutta kuka,
sit ei tiennyt kenkään.

Tahattomasti kai murhe sydämmeen,
kätkettiin,
kaikki halusivat olla niin hyviä,

Juonittiin ja puhuttiin toinen toisistansa,
sitä ja tätä,
jos hyvää, jos huonoa
siks hyvänolontunnetta tuota,
ei lapsi kasvaessaan osannut ottaa vastaan,
ei hyvää eikä pahaa kestänyt,
tunnetta oli vaikea käsittää,
saatikka menneeseen yhdistää.

Polo raukka pienoinen niin lähellä on,
ratkaisu sen,
tiedät vain mitä teet,
kuljet taivaan isän polkuja,
hän ei sinua petä,
hän ei sinua jätä,
hän pitää sen minkä lupaa,
six,
anteeks voit sä antaa,
sydämmestäs,
ja
ottaa parhaat menneestä ajasta.

Onnehen vie sun tie,
se sulle luvattu on,
ja
sana tää pitää,
se vuorenvarma on,
niin kuin meri tuossa ja nyt,
armon ja anteeksannon suot,
yhdistät siteet jälkeen kuolon,
niin on helpompi,
taas yhdessä voit vaeltaa,
tässä elossa nyt ja tänään viel`
pölyisellä tiellä ihmisen.