Sircus saapuu kaupunkiin

Sircus elämänpyörä

Sircus saapui kaupunkiin,
tunnelma oli vähintäänkin odottava,
koska tapahtunut ei ollut koskaan aiemmin,
et sircus ois kaupunkiin tullut omaan.

Mainoksessa oli jo tunnelmaa,
plakaatissa tuossa kävi julki,
osa ohjelmaa.

Näytillä olisi oleman kääpiötä,
läskimahaa,
mies kuin heinäseiväs,
karvaista naista,
ja,
munatonta miestä,
niin ihanaa.

Oli myös mukana elefantti kärsätön,
tekniikkasta ei paitsi jää kukaan - sillä mukana ois,
warrea ja yx mosse,
kaksitahti mizi ja tunturi mopedi vauhdikas,
surmanajaja ja murhamies häkissä kamala.

Ei siis puuttunut myöskään eläimii,
oli hyttystä,
perskärpästä,
kaikenmaailman sontiaista,
elefanttiakin kummempaa,
sekä tietenkin trapetsitaiteilija tuo,
joka tykin piipusta lensi,
kohti taivaita tavoitellen,
maybe kuuta sieltä himoiten.

Jo alkoi sitten esitys,
korvia huumasi,
kuului rummun päristys,
vuoroon saapui vuorollaan,
kummallinen kaarti tää.

Ensin marssi esiin nainen,
sitten tuli mies,
seuras häntä hullu,
joka oli kaikenlisäksi KELAsta tullu,
tuli esiin rapajuoppo,
eläkeläinen sai naurut raikuvat,
invalidi haukut mahtavat,
lopuksi myös esiin astui mielisairas,
joka kysyi -
miten ja millä tavalla ihminen on tänne tullu ja miten ja millä tavalla,
oon mä hulluks tullu.

Viimein tuotiin häkissä vaarallisin kaikista,
nimittäin oli hän keksinyt koko hulluusidean,
psykiatria siis pelätä sai oikein tosissaan,
kun huusi hän,
"häiriö yksilössä vai vuorovaikutuksessa",
huuto tuo karmea sai yleisön pakenemaan,
hysteerisenä juoksemaan,
toisiansa tallomaan.

Vielä kaukaaa kului teltasta ..."aivotoiminnan häriö tuo",
eikö kukaan hiljentää voi psykiatria tuota,
joka ei kehenkään luota,
oman egon vallassa huutelee ja mölisee.

Sitten kuului huutoa ja tykinlaukaus kauhea,
kuulaksi oli mennyt tuo psykiartri perin rohkea,
halusi nähdä fyyrerin sekä tähän koskea,
halusi tavata myös freudin tään,
mi hän näet keksinyt on syväpohjaisen vääristymisen,
persoonallisuuden kehityksen.

Meni siis aika vituix koko esitys,
elämänpyörä tuo karmea,
vaadittiinpa jopa murhamies vapaax,
ja psykiatria kiinni ottamaan,
ja kurkun auki nirhaamaan,
mut onnex on kaukana sateenkaaren päässä,
psykiatrimme tää,
ja viinaa oli bollassa kokolailla määrin,
se sekoitti lähes psykiatrin sväärin,
joka onnetonna harhoissaan pyöri,
ja etsi narua tai nyörii...

Esitys kieltämättä olikin aika surkea,
mut silti huus tirehtööri uus,
hypätkää mukaan sircukseen - elämänpyörään,
jot ei pysähtymään saa,
koskaan - ei milloinkaan,
matkalle sä jäät iäisyyksien taa...hah hah haa